Tänä aamuna tuntui siltä, että tulevaisuudessa sterilointi on lähempänä realistista arkeani kuin liuta lapsia.
Yö meni kurjasti, mutta ei siitä sen enempää.
It is what it is.
Aamukin oli rentoa oleilua siihen asti, kunnes keksin idean lähteä pienelle lenkille.
Pukeminen oli tyhmää, kengät olivat tyhmiä ja rattaat,
voi että ne rattaat vasta tyhmät olivatkin.
Ulosmeno on aina ajoittain meillä hirveää tappelua ja rimpuilua,
vaikka ulkona ihan kivaa joskus onkin. Välillä mietin jo,
että miksi enää edes vaivaudun, mutta tiedän kuinka tärkeää raitis ulkoilma on lapselle.
Iltapäivällä uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Don't be shy.