Kuin lottoamista?

Minulla on tällä hetkellä seuranani hyvin ärsyyntynyt miekkonen.
Syy kaikkeen on viaton pieni postipaketti, jonka hän sai perjantaina.
Itseasiassa tarina alkaa jo noin viikko sitten ja siihen liittyy vielä eräs puhelinmyyjä.

Arvatahan jo voitte, ettei paketti ollut ihan sitä mitä tämä kyseinen puhelinmyyjä lupaili.

Meille tulee lahjatilauksena Vauva-lehti mieheni nimellä, jonka johdosta hänelle oli soitettu eräästä lapsille suunnatusta kirjakerhosta ja tarjottu tarjouspakettia.
Tiedättehän, nyt tämä kokonaisuus, joka oikeasti maksaisi XX vain hintaan XX !

Mies oli tehnyt selväksi että hyväksyy tuon hinnan voi tilata tuon paketin, muttei tahdo että paketin saapuessa käy ilmi että olemme liittyneet johonkin, lisälasku tulee perästä tai tilaus jatkuu jotenkin "kestotilauksena".


Myyjä oli puhelimessa vakuuttanut, ettei näin ole. Kyse olisi vain tästä kerrasta


Kun mies kertoi tästä, täytyy myöntää että olin hieman epäileväinen, koska kyseessä oli kuitenkin kirjaKERHO mutten viitsinyt mainita siitä sen enenpää, sillä enhän asiaan voisi enää vaikuttaa.
Ja olihan mies tehnyt jo selkeästi selväksi, että mitään lisävelvoitteita emme hyväksy.

No mutta, kuinka kävikään kun paketti saapui? Selvästihän kyseisen kerhon kerhotiedotteessa lukee, että saamme tutustua tuotteisiin 14 päivää ja hyväksymällä tämän TUTUSTUMISpaketin, liitymme kyseiseen kerhoon.
Jos emme halua liittyä, tulee koko paketti palauttaa.
Paketti, jota oli luvattu meille hintaan XX omaksemme.
Neljän viikon välein tulee kerholehti, jossa esitellään seuraava kerhopaketti, joka lähetetään automaattisesti jollei sitä peruuta.
Ja kerhoon tulisi kuulua 6kk, muttei ostovelvoitetta ole.
Siis eihän tuosta juu lisälaskuja tule, jos tarkkana on ja peruuttaa kaikki mutta kyllä tästä nyt omasta mielestäni tulee lisävelvoitteita, vaikka puhelinmyyjä toista lupailikin.

Että terveisiä vaan kyseisen kerhon tai julkaisijan puhelinpalvelijoille, en haluaisi olla kengissänne kun tuo mieheni teille soittaa maanantaina.



PS. Autokammoiselle haettiin tänään auto

!

tämmöinen pieni yllätys mönki keittiömme matolla kesken eilisen ruanlaiton.

I'm not scared of  them, 
I just don't like them.

mmm... Foood

Tänään olen saanut kyllä käyttää jalkojani.
Lähdin aamulla miehen kyydillä vanhalle kämpille, jossa tarkoitukseni oli tappaa aikaa puoli yhteentoista. Sen jälkeen palauttaisin avaimeni ja kahdeltatoista minulla olisi aika varattuna työkkäriin.
Viime käynnin perusteella ymmärsin että tarkoitukseni olisi tällä kertaa tavata ammatinvalintapsykologi, koska olen alle 25-vuotias...

Juuri ammattiin valmistuneena voitte miettiä mitä riemua tästä tunsin.


Näin ei ollut, vaan tapasinkin ilokseni jonkunlaisen ammattineuvojan, henkilön oikeaa titteliä en nyt valitettavasti muista. Tällä kertaa minulta oikeasti kysyttiin mitä itse haluan ja miten itse olin ajatellut tehdä tästä eteenpäin, ei yhtään sillä tyylillä kuin viimekerralla, toteamalla että kyllä varmaan 3 viikossa löytyy työtä jota raskaanakin voi tehdä.

Tämänkertainen virkailija totesi itsekin, että mahdollisuuteni saada töitä tähän pieneen väliin ovat huonohkot mutta eivät kuitenkaan mahdottomat. Tajuan itsekin, ettei kukaan halua palkata minua tällä hetkellä vakituiseen työhön, joten olen aina tiennyt mahdollisuuteni olevan lähinnä lyhyissä sijaisuuksissa. Uutena asiana hän myös ehdotti miettimään esimerkiksi kuukauden mittaista työharjoittelua jollain ammattini osa-alueella jotta saisin kokemusta ja tekemistä päiviini. Päivät olisivat lyhennettyjä eli 6 tuntisia ja kyseiseltä ajalta saisin hieman korkeampaa tukea kelalta, koska puolisoni tuloja ei laskettaisi vaikuttamaan tukeni suuruuteen tuolta ajalta. Paperilla idea kuulostaa hyvältä, mutta aloin miettimään mitä se käytännössä merkitsisi ja ensimmäisenä mieleeni nousivat kasvavat bensakulut. Pahimmillaan tulos olisi "plus-miinus-nolla". Hyödyt ja haitat olisivat tasoissa.


Ja myönnetään, on tuon koulun aikana noita työharjotteluja tullut jo kokeiltua ihan tarpeeksi.


Ajattelin laittaa ehdotuksen kuitenkin mietintämyssyyni, vaikken järin innoissani vielä ole.


Työkkäristä päästyäni jouduin taas haahuilemaan ympäriinsä siihen asti, että mieheni pääsisi töistä ja saisin kyydin kotiin. Kätevästi lähellä on iso kauppakeskus, jossa aikaa saa kulutettua mukavasti kauppoja kiertelemällä. Omaksi kauhukseni huomasin pari päivää sitten, etten enää mahdu vanhoihin shortseihini ja tulevaa kesää ajatellen annoin luvan itselleni ostaa uudet. Mielenkiintoni myös vei Sokos Emotionissa olevat Hiusten hellimisviikot, joilta kotiin päätyi lopulta pelkkä KCProfessionalsin Color Mask Vanilla. Kiertelin myös parissa lastenvaateliikkeessä, mutta maltoin vielä mieleni hetkeksi.

H&M Mama Boyfriend pöksyt

Kotiin päästyämme päätimme pyhittää aikamme hyvän ruoan laittamiseen ja tulos yllätti herkullisesti. Tomaattista jauhelihakastiketta kera basilikan sekä pestopastaa.

kyllä, rakastan tomaatteja.

Seuraavaksi aion palkita itseni kuumalla suihkulla ja lisäksi testailla tuon Color Maskin.


And how was your day ?

Lily Lolo

 

Ei aamukuudelta ollut ihan yhtä aurinkoiset maisemat, kuin nyt. 

Sain eilen taas mukaisan postipaketin kun päälle viikko sitten tilaamani Lily Lolon meikit tipahtivat postilaatikkoon. Olen nyt varmaankin parin vuoden ajan käyttänyt lähes pelkästään Lily Lolon mineraalimeikkipohjaa ja tyytyväinen asiakas olen. Noissa kun on se hyvä puoli että meikistä saa helposti oman mieleisensä mukaisen, läpikuultavamman tai peittävämmän, ihan ihon omien tarpeiden mukaan. Purkit ovat myös omassa käytössäni riittoisia, eikä uusia tarvitse jatkuvasti tilailla.

. 

Mineral Foundation, sävy Blondie

Flawless Silk puuteri

Mineral Foundation, sävy Candy Cane (testeripurkki)

Eyliner Khaki

Kesää ajatellen tuli  sävyksi valittua tuo Blondie sillä tunnetusti rusketukseni on jopa "light, neutral with balanced undertones"  

                                     Eli siis kyllä, en juuri rusketu.

Syksyt ja talvet mennäänkin sitten sillä tutulla ja turvallisella sekä vaaleimmalla Porcelainilla.

Äiti

Vasta nyt alan hitaasti sisäistämään ajatuksen siitä, että minusta todella on tulossa äiti.
Äitiydestä tulee uusi rooli monien joukkoon ja  saan samanaikaisesti olla tyttöystävä, tytär, ystävä, lähihoitaja, kummityttö.... sekä uusimpana ja ehkä voimakkaimpana äiti.

Arasti mietin sitä, minkälaista pallottelua elämä tulee olemaan ensi talvena ja siitä eteenpäin. Mistä löytyy aika parisuhteelle ja kaikille ystävyyssuhteille, joita tulisi ylläpitää samanaikaisesti pienen lapsen kanssa. Ymmärrän sen tosiasian, että elämäni tulee rajusti muuttumaan eikä elämä ole yhtä vapaata kuin ennen ja hyväksyn sen, mutta silti tunnustan odottavani tulevaisuutta sekaisin tuntein, odotuksella ja epävarmuudella.

Ensimmäinen sysäys tulevan äitiyden ajattelemiseen oli rakenneultra jossa kävin. Kätilöt viittasivat minuun jatkuvasti äitinä vaikka nimenikin oli selkeästi papereisa näkyvissä.  Ymmärrän sen olevan helpoin käytäntö sillä äitihän minusta on tulossa, mutta itselle nosti pelon takaraivoon siitä, että äitinäkö minut vain tullaan loppuelämäni näkemään. Äitiys tulee olemaan iso osa itseäni tulevaisuudessa, mutta en välttämättä halua sen määrittelevän aivan kaikkea mitä edustan ja olen.




                          
                                         

                               Haluan silti olla äiti sekä oma itseni.

       Samalla kuitenkin odotan innolla sitä, että elämäni tulee muuttumaan.

                           Vonda Shepard- I Only Wanna Be With you

Happy!

Tänään ne saapuivat !
En malta odottaa että pääsen kokeilemaan.

paketista paljastui myös kaksi kappaletta mysteeripantoja hintalappuineen

Pomegranate voide

White tea puhdistusgeeli

Purnukkahirviö kuittaa!

Clean water, please.

Saimme tänä aamuna ikävän yllätyksen, kun mies oli keittämässä itselleen aamukahvia: hanasta tuleva vesi oli aivan sakeaa. Siinä sitten aikamme tuumailimme ja laskimme vettä, jos se vaikka sattuisi kirkastumaan. Lopulta luovutimme ja päätimme kysäistä naapurilta, josko heiltä liikenisi vettä ainakin kahvipannulliseen ja marsujen vesipullon täyttöön. Kahvien jälkeen yritimme vielä katsella kaivosta, jos sieltä löytyisi selitys veden värille, mutta turhaan.
Nyt sitten ihmetellään ja odotellaan.



Eilinen aamupäivä meni rennoissa tunnelmissa, mies keskittyi autoprojektiinsa autotallissa ja minä lähinnä omaan jaksamiseeni sohvalla makoillen. Hyvän kirjan sekä teen parissa uhrautui pitkäkin tovi.

lempikirjani varmaankin, tämän pariin palaan monesti.

Lepäilyn jälkeen paljastui iloinen yllätys sähköposteistani, kun löysin saapuneiden seasta ilmoituksen siitä, että tilaamani Korres-tuotteet olivat lähteneet matkalleen kohti lähipostiani. Innolla odottelen jospa jo alkuviikosta kyseiset White tea-puhdistusgeeli sekä Pomegranate-voide pääsevät kotitestiin. Löysin kyseiset tuotteet sattuman kautta eri blogeja selaillessa ja kiinnostuin merkin arvoista sekä iloisena plussana löytyi myös se, ettei tuotteista löydy:
-mineraaliöljyjä
-propyleeniglykolia
-silikonia
Aiemmin olen käyttänyt Dr. Hauschkan tuotteita, jotka ovat kyllä olleet ihan ok omalla kohdallani, mutta kuka nainen tyytyy siihen, kun kosmetiikasta on kyse?
Katsotaan nyt, kun Korres saapuu kotiin, syttyykö rakkas vaiko ei.


Iltapäivällä ryhdyimme yhdessä tuumin herättelemään pihaa kevätkuntoon. Leikkelimme kokonaan kaikki pihalta löytyvät pusikot pieniksi nysiksi, sillä monen vuoden heittellä olon jälkeen ne rupeavat resuisina valloittamaan koko etupihaa. Juuria myötenhän ne olisi tullut hävittää, jos niistä eroon joskus tahtoisi, mutta tällä hetkellä tyydyimme siihen että ne olisivat siedettävät ja kasvaisivat toivottavasti hieman hillitymmän kokoisiksi kesällä. 

marimekko ja harava tervehtivät

sekä minä

Mittarin näyttäessä varsinkin suloisia lämpötiloja ( +13) vetäydyn takaisin eilen aloitetun pihaprojektini pariin loppupäiväksi!

Sadepäivän iloja

Ensimmäiseksi: päivitystä eiliseen ultraan. Meillä oli ultraajana kätilö, jolla seulakoulutukset olivat ilmeisesti vielä kesken, joten kaikki tarkistettiin vielä toisenkin kätilön kanssa. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa, alkuperäinen ultraaja oli kiinnittänyt huomiota ainoastaan siihen, että reisi- ja olkaluuiden pituudet olivat viikkoihin nähden ilmeisesti aivan rajoilla, mutta kokeneempi kätilö pisti sen äidin hentouden syyksi. Kokemattomampi kätilö tuntui vain olevan hieman tarkempi (ja huomattavasti hellempikin!) ehkä ylitarkkakin, mutta sekin johtuu varmaan aivan siitä syystä että asiat ovat hänelle uudempia.

Mutta ei kuulemma tarvitse hermoilla etteivät luut muka kasvaisi, kun kaikki muut mitat olivat juuri sitä mitä haettiinkin.

Hyvillä mielin siis ollaan kaikesta huolimatta ja saatiin lopulta hieman valoitusta vauvan sukupuoleenkin.


Tänään on aamuni käynnistynyt _hieman_ hitaasti eikä ulkona näkyvä harmaa ja sateinen maisemakaan ole jalkoihin vauhtia pistänyt. Pesukoneen sain sentään ripeästi käyntiin ja teen keitettyä, mutta niiden jäljestä tahti onkin vain hidastunut. Inspiraatiota tehdä yhtään mitään ei tunnu löytyvän. Ajattelin käyttää tämän aivottomuuden tunteen selailemalla eri liikkeiden nettikauppojen valikoimia, mutta ei niistäkään tuntunut löytyvän mitään. Tietenkin, jos en tiedostaisi vartaloni hidasta muuttumista ja muokkautumista kohti jotakin, jota voi verrata vain ryhävalaaseen, voisinkin ehkä innostua niukoista kesämekoista.

kokonaisuus : h&m

Ainoa kokonaisuus, joka hieman innosti, on ylläoleva. Shortsit vaan valitettavasti joutuisivat auttamatta väistymään kasvavan mahani tieltä. Myönnettäköön että itsehillintä kyllä joutui koville kun kieltäydyin tilaamasta yhtään mitään, koska vaateostoksien kanssa olen välillä aivan hillitön.
Mutta tällä hetkellä uusien vaatteiden ostoon löytyy kyllä aika painava vastalause.

Miehen kotiintuloa odotan kyllä innolla, sillä mieltäni askarruttaneeseen auto-ongelmaan pitäisi saada jonkinlaista jatkoa tänään, ehkä jopa vihoviimein ratkaisu.

Katsotaan tuleeko autokammoiselle viimeinkin oma auto kotiin

Bittersweet

 

Huomenia,
tänään on edessä pelätty/rakastetty rakenneultra.
Tässä sitä aamuteen äärellä on tullut jännäiltyä, mies lähti puoleksi päiväksi töihin mutta tulee iltapäivällä mukaan Kätilöopistolle. Möykky ainakin möyrii kiitettävästi, että kunnossa ainakin sillä saralla tulisi vauvan olla :)

Miehen äiti oli taas muuten innostunut, saatiin lisää vauvanvaatteita. Mukavaahan tuo on että innostusta löytyy, mutta puhuttiin jo kyllä siihen malliin miehenkin kanssa että kohta pitää jo mainita asiasta, vaikkei vaatteiden määrä nyt mielettömäksi ole paisunut. Harmittaa sitten, kun kaikki käy niin nopeasti pieneksi ja lopulta ei viitsi itse ostaa yhtään mitään. Yllärinä kassissa oli tällä kertaa vaaleanpunaisia vaatteita, aikaisemmat ovat olleet hyvin sinisiä koska hän on jotenkin mieltänyt päässään vauvan pojaksi. En itse ihan ymmärrä tuota ääripäästä ääripäähän, ensin sinisiä sitten vaaleanpunaisia, kun välistä löytyisi vaikka esimerkkinä vihreäkin, mutta tehkään rouva niin kuin haluaa.
Jos poika tulee niin siinähän sitten päällään pitää myös nuo vaaleanpunaiset bodyt, varmasti päälle laitan kun ostettu kerran on :] Sama asia tytöllä.

Tähän asti ostossaldo on 5 perusbodya, 3 pitkähihaista bodya,  6 housut, kahdet hatut ja ne sukat jotka aiemmassa postauksessakin näkyvät kuvassa. Myös harsoliinoja on kertynyt hyvä kasa ja niitä en edes viitsi laskea.

Itsehän emme siis ole ostaneet vielä vaunujen lisäksi yhtään mitään vauvalle.

Innolla odottelen milloin oma äitini innostuu yhtälailla.

Missio!

Eräs pitkäaikainen missio on täyttynyt: nimittäin halvat ja hyvät (?) vaunut! Hyvät kysymysmerkillä siksi, että testailemaan ei ole juuri pientä koeajoa tarkemmin päästy, mutta tuntuisivat ainakin meidän tarkoitukseen sopivilta.

Lähdettiin ihan sillä tosiasialla liikkeelle etten minä, pihinä ihmisenä, aio maksaa vaunuista lähemmäs tuhatta euroa, en millään. En vaikka kuinka eräitä tiettyjä merkkejä kehuttaisiin!
Omasta mielestäni koen löytäväni paremman sijoituksenkin, koska kokopäiväisesti en vaunuja tarvitse. Meidän perheessämme päivittäiset asiat hoidetaan autolla liikkuen mutta pakon sanelemana kylläkin, sillä julkinen liikenne täällä on surkeaa ja liikkuminen sen varassa lähes mahdotonta.

Tavoitteet olivat, että vaunut mahtuvat autoomme näppärästi, niihin saa adapterin turvakaukaloa varten ja ne ovat ketterät käsitellä. Mies halusi kääntyvät etupyörät, itse en niistä juuri perusta koska yleensä kyseiset pyörät ovat liian pienet omaan makuuni, mutta viimeinkin löysimme sopivan kompromissin


TADAA!

kuva: http://www.lauranlastentarvike.fi/

Kolmipyöräiset vaunut, joissa etupyörä on iso ja kääntyy! Ennen näitä emme edes harkinneet kolmipyöräisiä, mutta jotenkin nämä myivät itsensä meille (halpa hinta, kenties?)

Tuli jo hieman rajummalla otteella työnneltyä näitä kaupan parkkipaikalla, toivottavasti kukaan todistajista ei kuvitellut vaunuissa olevan lasta, sillä kyyti oli hieman kuoppaista.








 ps. haaveilua

http://www.omwall.com/wp-content/uploads/2010/09/white-black-wedding-dress.jpg

Pieniä ongelmia paratiisissa

Minulla on ongelma, joka koskee autoa.
En pahemmin pidä autolla ajamisesta enkä autoista ymmärrä juuri mitää ja silti olen tällä hetkellä tilanteessa, jossa auto olisi välttämätön.Olemme toisen puoliskoni kanssa katselleetkin useampaa ja kriteerit ovat olleet aina pieni, hyväkuntoinen ja vaihteistoltaan automaatti, sillä olen mieltynyt siihen (laiska kun olen?)
Kyseisillä hakuehdoilla ei aina löydä sitä edullisinta vaihtoehtoa, sillä automaattivaihteisto tuppaa oman kokemuksen mukaan nostamaan yleensä auton hintaa, enkä todellakaan ole tällä hetkellä sellaisessa taloudellisessa tilanteessa että autostani haluaisin pulittaa lähemmäs 10,000e. 

No, se ongelma.

Löysin aivan täydellisen auton, kohtuuhintaisen ja vuosimallikin sijoittuu 2000-luvulle sekä ilmoituksen mukaan katsastettu eikä mitään huomautuksia pitäisi. Ja auto on automaatti!
Päätimme käydä koeajamassa pikkupösöä.
No, en tiedä sitten kuinka huono tietämys itselläni on autojen suhteen, mutta omasta mielestäni ehjän auton jarrujen ei tulisi "tärisyttää" ihan siihen malliin kuin kyseisen unelmapösöni. Liikkeen myyjä kävi lopulta myös koeajamassa auton kun jarruista huomautimme ja totesi myös itsekin jarruissa olevan jotain häikkää.
Kysyi lopuksi meiltä, että kiinnostaisiko auto korjattuna, NO MUTTA TIETENKIN!
Sovimme, että soittelemme auton tilasta.

Kaikesta tästä on nyt parisen viikkoa aikaa ja olemme pariin otteeseen olleet yhteydessä autoliikkeeseen, mutta edistystä ei tunnu tapahtuvan. Harmittaa kun tyhjiä lupauksia tehdään, vaikka autoa ei tunnu kukaan kunnolla edes vilkaisevan. Parhain kommentti mitä saimme oli "että se on auton ominaisluonne"
Ominaisluonne, sekö että jarruttaessa tuntuu jo siltä että jarrut jäävät matkalle?

Nyt ongelmana onkin se, että harrastammeko pienimuotoista uhkapeliä.
Ostammeko auton halvemmalla, viasta tietoisina ja käytämme sen itse korjaamolla vai odotammeko sitä, että autoliike tekee asialle jotain (kun niin lupaavat) tai viimeiseksi, odotammeko sitä että he myyvät unelmani jollekin, joka ehkä nielee auton omaperäisen ominaisluonteen ja maksaa täyden hinnan.

Vinkkinä vielä loppuun, etten edes ajattelisi viallisen auton ostoa, jollei ukkoni olisi kätevä käsistään kun autoista on kyse. Mutta autosta löytyvät abs-jarrut voivat nostaa korjauskuluja....
Ja kun emme todellakaan tiedä mikä kyseisen auton jarruissa lopulta on vikana.

Ihmettelen vain sitä katsastusasemaa, joka kyseisen pösön on päästänyt läpi ilman huomautuksia vai voiko tuollainen vika tosissaan ilmestyä viikko katsastuksen jälkeen....


Mene ja tiedä totuutta.

Vanhan talon ihanuuksia

Tulihan sitä valmistuttua, paperit kourassa kohti uusia haasteita :)

Päiväni siitä eteenpäin ovat lähinnä kuluneet remonttihaaveita toteuttaessa ja välillä niihin kyllästyessä. Talo, jossa asumme on vanha rintamamiestalo, joka on perusremontoitu jossain 70-luvun suuntamilla, ja sisustus on sen mukaista (kuvitelkaa samettikuvioinen/tummanpunainen tapetti olohuoneessa.) Itse vihaan suuresti tapetteja ja täällä ei tunnu löytyvän seinää jossa ei tapettia olisi, eli emme siis ole talon kanssa "match made in heaven".

Päätin aloittavani yläkerrasta koska siellä tapettia ei onneksi ole kuin parilla seinällä. Ajattelin sen olevan helpoin vaihtoehto sillä en ole kyseistä hommaa koskaan tehnyt.
No, valitsin sitten sellaisen seinän, johon tapetteja oli tapetoitu kolme kerrosta päällekkäin....
Hetkihän siinä meni, mutta tuli seinä paljaaksi, paria pikku kohtaa lukuunottamatta.

Innostus hieman lopahti siihen, sillä oma virallinen muuttoni tänne tuli samaan syssyyn ja tällä hetkellä koko talo tuntuu hieman kaoottiselta, kun tavaraa tuntuu olevan paikoissa, joista en aiemmin edes tiennyt. Yksi kokonainen huone on pyhitetty omille muuttolaatikoilleni, mutta en yksinkertaisesti keksi minne tavarani purkaisin, kun tilaa ei tahdo löytyä. Aikaahan minulla olisi, mutta päätin ottaa pari päivää itselleni ihan vain oleiluun, ehkä ukkokin innostuisi auttamaan tavarapaljouden kanssa, kun tajuaa ettei mahdu liikkumaan perähuoneessa.

Odottelen myös hieman "bittersweet"-tunnelmissa torstaista rakenneultraa, omalla tavallaan möllykän näkeminen on tietysti riemastuttavaa, mutta samalla odottaa kauhulla, jos jotain epäilyttävää löytyykin. Toinen, jota odotan innolla, on se mahdollisuus että sukupuoli saattaisi selvitä tällä kertaa.
Ainakin möllykkä tuntuu olevan aktiivinen, liikkeet ovat alkaneet tuntumaan selvemmin,jos ne nyt niitä ovat. Näin ensikertalaisena paha sanoa, mutta en kyllä keksi muutakaan, mikä kuplisi mahassa tuohon tapaan. Selkä myös alkaa jo pakottamaan, kaaduttuani pari talvea sitten se ei ole tahtonut palata entisiin uomiinsa ja rasittuu nopeasti. Myös eräs hassu oire on ilmennyt, en tiedä sitten johtuuko se siitä, että olisin astunut huonosti jossain vaiheessa tms, mutta toista jalkaani on alkanut särkemään joka ilta. Aina, kun sänkyyn pääsee pitkäkseen niin jalkaa alkaa pakottamaan, eihän kipu mukavaa ole mutta lähinnä olen itse huvittunut pohtiessani sitä mistä kummasta tuo johtuu.

Loppuun vielä, kuva (tulevan) innokkaan mummun yksistä ostoksista
(kokonaisuudessaan kaksi kassillista täynnä vauvanvaatteita......)