Ulkoilua

Fiilis on todella hyvä, sillä tänään tuli käytyä pitkästä aikaa pikkuisen vaunuilemassa tuossa pikkutiellä! Tähän asti tie on ollut aivan _järkyttävän_ liukkaassa kunnossa eikä sitä ole kaiken lisäksi hiekotettu ollenkaan. Ja minä en enää, kiitos pari vuotisen kaatumiseni, halua ehdoin tahdoin lähteä testailemaan tasapainoani tiellä, jossa pelkkä eteenpäin pääseminen vaatisi jalkaansa kenkien sijaan luistimet. Olemme siis jättäneet ulkoilut kokonaan, kauppareissuja ja ulkopäikkäreitä lukuunottamatta.

Mutta tänään, kiitos ihanan lumisateen joka peitti kokonaan jäisen tien,
TÄNÄÄN me ulkoilimme!

Tietysti, kun minun hyvän tuurini ottaa huomioon, niin kaikkihan ei tälläkään kertaa mennyt ihan niin, kuin Strömsössä. Sadesuoja hajosi ja tietysti juuri silloin, kun sitä lunta satoi. Fiksuna ihmisenä tietysti valjastin insinöörin olemattomattaitoni jo heti kotiportailla ja fiksailin sadesuojan kiinni lopulta pyykkipojilla, sillä en halunnut luopua kävelyretkestä millään.

Ulkoilu rajoittui pariinkymmeneen minuuttiin, sillä kovin pitkälle tietä emme päässeet vaunujen kanssa menemään. Tien haarautuessa eteemme lätkäistiin vaihtoehdoiksi, joko jatkaminen isoa alamäkeä pitkin tai auraamatonta, pikkuista sivutietä. Valitsin u-käännöksen, sillä kaikesta lumesta huolimattakaan en viitsinyt kokeilla tuuriani isossa alamäessä;
se kaikki jää kuitenkin kummitteli vielä lumipeitteen alla.

Kotiin päästyämme kannoin minimiehen omaan sänkyynsä jatkamaan uniaan ja itse istuuduin tietokoneen ääreen. 
Kohta kumminkin pitäisi nousta, sillä eiliset tiskit kummittelevat vieläkin lavuaarissa likaisina.
Jännä juttu, etteivät ne yön aikana olekaan kadonneet, niin kuin salaa toivoin?
Ja omistamme kyllä tiskikoneen, mutta kaikki teflon-pintaiset, kuten paistinpannu, pesen ihan suosiolla käsin.
Myöskin tämän päivän ruoka odottelee valmistajaansa.
Pyykkiäkin tietysti voisi pestä.
Voi tätä ainaista joutilas elämää!

Instagram fiilistelyjä!

Vaunuillessa

Tänään herättiin puolikymmenen aikoihin taas, herätyskello tosin soi jo yhdeksältä mutta ylös sain itseni kammettua vasta puolituntia myöhemmin. Siitä asti ollaankin oltu hereillä, eikä edes pieni vaunulenkki saanut poikaa kuin hetkeksi torkahtamaan.

Outoa vaihtelua, sillä viikko sitten ei poika tehnyt päivisin mitään muuta kuin nukkui. Nykyään jo tuijotellaan kilpaa aivan kaikkea, jopa rumat tapettimme ovat pienen silmissä mielenkiintoisia.

Aamutoimiemme jälkeen lähdimme tosissaankin kävelemään hetkeksi ulos vaikka tuo sää olikin (ja on vieläkin) tappavan harmaa ja vetinen.  Don't get me wrong, rakastan syksyä sen vuoksi että saan laittaa päälleni kaiken maailman ihania neuleita, mutta tuo sää voisi jo vaihtua muuksi kuin pelkäksi vesisateeksi.

Kotiin palatessa ruoka maistui meille molemmille ja itse sain hetkisen rauhaa pojan kelliessä tyytyväisenä puuhamatolla, joten sain inspiraation (sekä ajan) sille siivoamiselle! Kyllä poju mielenkiinnolla kuunteli imurin hurinaa, mutta heti kun imurointi hiljeni alkoi vaativa ähinä kuulumaan olohuoneesta.

Taas syöpöteltiin ja nyt yritetään kovasti löytää sitä Nukkumattia tänne meillekin vierailemaan
pikaisen tilanneanalyysin jälkeen kyseinen henkilö on näemmä löytänytkin osoitteemme unihiekkansa kanssa!
Ja mitenkä aion hyväksikäyttää tämän minulle suodun oman rauhani?
 
Nostamalla pyykit koneesta kuivumaan.

Life has really changed.

 

Missio!

Eräs pitkäaikainen missio on täyttynyt: nimittäin halvat ja hyvät (?) vaunut! Hyvät kysymysmerkillä siksi, että testailemaan ei ole juuri pientä koeajoa tarkemmin päästy, mutta tuntuisivat ainakin meidän tarkoitukseen sopivilta.

Lähdettiin ihan sillä tosiasialla liikkeelle etten minä, pihinä ihmisenä, aio maksaa vaunuista lähemmäs tuhatta euroa, en millään. En vaikka kuinka eräitä tiettyjä merkkejä kehuttaisiin!
Omasta mielestäni koen löytäväni paremman sijoituksenkin, koska kokopäiväisesti en vaunuja tarvitse. Meidän perheessämme päivittäiset asiat hoidetaan autolla liikkuen mutta pakon sanelemana kylläkin, sillä julkinen liikenne täällä on surkeaa ja liikkuminen sen varassa lähes mahdotonta.

Tavoitteet olivat, että vaunut mahtuvat autoomme näppärästi, niihin saa adapterin turvakaukaloa varten ja ne ovat ketterät käsitellä. Mies halusi kääntyvät etupyörät, itse en niistä juuri perusta koska yleensä kyseiset pyörät ovat liian pienet omaan makuuni, mutta viimeinkin löysimme sopivan kompromissin


TADAA!

kuva: http://www.lauranlastentarvike.fi/

Kolmipyöräiset vaunut, joissa etupyörä on iso ja kääntyy! Ennen näitä emme edes harkinneet kolmipyöräisiä, mutta jotenkin nämä myivät itsensä meille (halpa hinta, kenties?)

Tuli jo hieman rajummalla otteella työnneltyä näitä kaupan parkkipaikalla, toivottavasti kukaan todistajista ei kuvitellut vaunuissa olevan lasta, sillä kyyti oli hieman kuoppaista.








 ps. haaveilua

http://www.omwall.com/wp-content/uploads/2010/09/white-black-wedding-dress.jpg