Kyseisen putiikin kanssa olen kokenut monia ylä- ja alamäkiä.
Ensimmäistä kertaa rakkauteni syttyi tulisesti Seppälä by Hanna Sarèn- mallistoon, mutta pikkuruisella budjetillani en kyseisestä mallistosta yhtäkään vaatekappaletta ikinä omistanut.
Vieläkin kaihoisasti muistelen sitä erästä yli sadan euron takkia.
Se oli itse täydellisyys.
Niin oranssinpunainen, aivan kuin tomaatti.
Hauskat hihat.
Uskon, että se takki olisi ollut se minun täydellinen takkini.
Se, jota olisin hampaat irvessä kursinut kokoon vielä viidenkin vuoden päästä.
Sen jos olisin saanut, ei minulla varmaan olisi tänä päivänä noita toistakymmentä ihan ok-takkia.
Vieläkin sen olemattomuus kaihertaa.
Toista kertaa rakkauteni on roihahtanut Seppälän kukkamekkoihin, joita vielä kolmenkin vuoden jälkeen itsepintaisesti vedän kesäisin päälleni.
Vaikka mekkoja onkin vain kaksi, ovat ne siltikin monet juhlat nähneet.
Viimeisin rakkauden kohteeni on Seppälä Baby.
Ne vaatteet vain ovat minun silmilleni täydellisiä.
Mieheni isyysloman myötä otin päivän omaksi ajakseni ja menin täysin sekaisin eräässä Espoossa sijaitsevassa ostoskeskuksessa.
Lopputulos on nähtävissä kuvissa.
Minäkin rakastan Seppälä Babya! Ne on niin suloisia, söpöjä, ihania, hassuja.. Ja paljon kivoja värejä ja kuvia. Vauvojenkin silmiä hyväilee varmasti :--) Eihän ne parasta mahdollista laatua ole, mutta toimii silti. Ajattelin myös itse mennä piakkoin tuhlaamaan rahapussukkaani..
VastaaPoistaNe värit ja kuviot, todellakin!
PoistaLaadusta en osaa juuta enkä jaata sanoa vielä, nuo ovat ensimmäiset ostokseni... Kaukaa aina ihastellut aiemmin.
Mutta varmaan juuri sitä perus seppälä/h&mlaatua, kestää jos on kestääkseen?
No, onneksi ei ole tarkoitus monelle sukupolvelle säilöä. :D