Tänään oli taas sellainen aamu.
Ensiksi herättiin jo puoli tuntia normaalia aiemmin ja möyrittiin sitten pitkät pätkät väsyneen äidin vierellä. Välillä kaiken painimisen ohessa ihmeteltiin että mitä ne ohuet langat äidin päässä oikein ovatkaan. Sattui hieman.
Puuro ei maistunut,
mutta pöydälle se olisi mitä mieluiten kaadettu.
Ja sitten taas kiukuteltiin, kun ei äiti antanut sitäkään tehdä.
Kaikkia esillä olevia johtoja käydään vähän väliä nyhtämässä vain siksi että sen kiellon kuullessa voitaisiin loukkaantua verisesti ja itkeä pari minuuttia.
Ja sitten aloittaa koko rumba alusta.
:)
No, onneksi tästä voidaan enää vain nousta ylöspäin.
Suihkussa sentään oli kivaa ja pikaisesta puuron hakureissusta selvittiin myös ilman kiukkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Don't be shy.