Olo on hieman kurja, yksi sana selittäköön kaiken: riita.
Siitä ei sitten sen enempää.
Poju herätteli minut tänään jo ihanasti hieman ennen kuutta, joten olo oli aivan kamala, kun takana oli yllä sanotusta syystä huonosti nukuttu yö. Myöskään heti aamusta koettu mykkäkoulu ei nostattanut fiilistä, mutta naurun onneksi minusta kaivoi lopulta sylissäni pyörinyt pojankoltiainen.
Ihanalla, iloisella hymyllään.
Ehkä lapsi arvasi, että äidillä oli mieli kehnona, sillä tänään ei kiukuteltu. Tänään on nukuttu kiltisti, leikitty ja jopa niin nätisti, että äitikin sai purkaa sydäntään hieman puhelimen välityksellä. Tänään on halittu, loikoiltu ja tuijoteltu ikkunasta ulos. Enää puuttuu vain lohtujäätelö.
Noh, ainakin ulkona paistaa aurinko.
Ihan parasta on juurikin se, että vaikka itsellä olisi kuinka huono päivä, unohtuu se täysin kun katsoo oman lapsensa touhotusta, johon ei muiden mielialat vaikuta. :)
VastaaPoistaNäin juuri :) Ja varsinkin ne hymyt. Niihin sulaa!
PoistaSitä onnea kun saisi pullotettua varastoon ja kaivettua ulos, kun kääryleelle iskee teini-ikä... Tai, jos nyt uhmaikä ensiksi. ;>