Muistelua: 6kk

Tänään pärähtäneen kuukausiluvun kunniaksi ajattelin tehdä yhteenvedon viime kuukaudestamme. 

6kk

Syöminen
 L päätti puolen vuoden kunniaksi vieroittaa itsensä aivan kokonaan imetyksestä. Aluksi rinta kelpasi öisin, mutta hyvin pian myös yösyönnit loppuivat joten niiden myötä loppui koko imetys. Onnistuin siis juuri ja juuri imettämään pojua sen puoli vuotta.

Soseita aloimme syömään enemmän, kasviksista tutuiksi tulivat bataatti, porkkana, kukkakaali, parsakaali, peruna ja maissi. Hedelmistä päärynä, mango, persikka sekä banaani. Omena maistettiin myös, mutta siitä luovuimme vielä hetkeksi. Mustikkaa, vadelmaa sekä ruusunmarjaa olemme myös maistelleet. Puuroissa olemme vielä pitäytyneet kaura- sekä riisipuurossa, lihoissa taas kanassa ja possussa. 

Aamupala syödään puoli seitsemän maissa, riippuen hieman siitä moneltako olemme heränneet. Puuroa+ maitoa n. 1dl. Lounas ensimmäisten päiväunien jälkeen, hedelmäsosetta kahden maissa ja liha-kasvissosetta puoli viideltä ja iltapuuro seitsemältä. Maitoa välissä niin paljon, kuin napa vetää. Maitomerkkinä Tuuti 2.  

Uni

Yöunet alkavat meillä nykyisin 19:30 maissa. Kuten ylhäällä totesin, yösyömiset jätettiin pois joten ylös noustaan kuuden maissa aamulla. Kyseiset yöunet nukutaan harvemmin aivan putkeen, mutta niitäkin harvinaisuuksia on sattunut. Yleensä nostan tutin pojalle suuhun kerran yössä, pahimmillaan kahdesti.
 
Ensimmäiset päiväunet nukutaan kahdeksasta yhdeksään, toiset 11.30-13.30 ja viimeiset illalla, neljän ja viiden hujakoilla. Nuo pidemmät päiväunet ovat välillä vaikeammat, mutta selvästi niille tarve vielä on.

Vaatetus

Vaatekokona toimii 68cm ja välillä päälle laittelen 74cm, mutta harvemmin. Ne ovat pituudesta vielä hieman turhan väljiä. Vaippakoko nelonen, öisin käytössä Pampersin Baby Dry, päivällä vaihdellen joko Active Fit tai Easy Up-pants.

 
Kehityksen kulmakivet

Suurin saavutus kyseissä kuukaudessa taitaa olla ryömimään oppiminen. L ryömii eteen ja taakse, sekä kääntyy mahallaan koko kellotaulun verran. Mahallaan viihtyy edelleen parhaiten, jonka vuoksi ei oikein vielä hallitse takaisin selälleen kääntymistä. Tai ehkä hallitseekin, mutta tekee sen älyttömän harvoin. Konttausasentoon myös noustaan nykyään päivittäin ja kovasti itseään heijataan, joskin eteenpäin ei olla vielä senttiäkään päästy. Sitä odotellessa...

L vie käsiään päänsä päälle sekä tavoittelee leluja myös sivultaan. Lempileikiksi on muodostunut lelujen hakkaaminen, mieluusti joko lattiaan tai pöytään. 

Iloksemme myös temperamentti on kehittynyt aivan valtaisesti ja L tekee nopeasti selväksi sen, jossei jostain pidä.  

 Voi sitä huutoa, kun raukan vie ikkunan äärestä liian nopeasti pois.

Viikonloppua

En nyt haluaisi manata, 

mutta pikkuhiljaa arvuuttelen, koska tämä flunssa-aalto rantautuu kunnolla myös meille. Pikkujannu on köhinyt nyt vaihtelevissa määrin ja nenäkin vuotaa, mutta siihen tämä kevätnuha tuntuu junnautuneen.

Viikonloppukin vietettiin siis hyvinkin letkeissä merkeissä, sillä pahemmin emme viitsineet missään juosta, ettei tuo pojan köhä menisi pahemmaksi. Aina vaan tuntuu, että nuo yhteiset hetket hujahtavat niin nopeasti ohitse ja taas alkaa uusi viikko. Ja taas odotetaan viikonloppua.

Känkkäränkkä tuntuu nyt ainakin hetkeksi kaikonneen, sillä iloa ja naurua on riittänyt monelle päivälle ja hyväntuulisuudesta olemme ottaneetkin kaiken irti. Onneksi tuo pieni nuhaisuus ei vielä ole häirinnyt pahemmin. 

Leikkeihin on löytynyt uusi vaihde ja tavaroiden perässä ryömiminen onkin yllättäen hirveän hauskaa. Myöskin se tuntuu olevan lempparia, kun saa tuttipullon korkkeja hakata olohuoneen parkettiin tai vaihtoehtoisesti ruokapöytään. 

Mitä enemmän melua, sen parempi. 

Ja sitä suurempi päänsärky kuuntelijalle.  

Tänään illalla otan sitä paljon puhuttua omaa aikaa ja lähden hoitamaan ruokaostoksemme tälle viikolle aivan yksinäni. Mutta nyt, itkuhälyttimestä kantautuva ääni kertoo taas velvollisuuden kutsuvan. 

PS. Olette lisääntyneet kivasti <3

Ha-Ha

Päiväunet olivat eilen iso no-no tässä taloudessa. Kyllä niille suostuttiin menemään nätisti ja nukahdettiinkin, mutta niiltä myös herättiin hirveän nopeasti. Hereillä taas oli hetken aikaa kivaa, kunnes kitisytti. Annoin lopulta kympin aikoihin kokeeksi Panadolia, toivoen että kahdentoista pitkät päikkärit onnistuttaisiin nukkumaan sen voimalla. 

Kova tankkaus yhdentoista jälkeen ja sänkyyn lopulta 11.30.

Ylös tuntia myöhemmin...

Kolmelta taas uni voitti ja niiltä päiväunilta herättiin vihaisempana kuin koskaan. Mikään ei ollut hyvin ja kaikki lelutkin vain suututtivat. Äidin naamakin oli tympeä ja töistä palaava isikin tervehdittiin puolihymyllä kitinän kera. 
Päätimme kuitenkin lähteä kokeilemaan onneamme kauppareissun muodossa ajatellen että ainahan voimme mahdottoman kitinän tullessa u-käännöksen suorittaa. Junnu veteli parin minuutin tehotorkut autossa ja niiden voimalla kaupassa taas jaksettiin jotenkuten. Ympärilläkin oli kaikkea ihmeellistä mitä katsella ja isillekin lopulta hymyiltiin.  

Kauppareissulla otin riskin ja päätin ostaa varastoon välikausipuvun, jos nuo pakkaset nyt ikinä hellittävät. Riskin otin siinä, että koko lapussa luki 80cm. 
Ajattelin, että L nyt ei turhemmin vielä parin kuukauden sisään tule paljoa liikkumaan ulkona muuta kuin rattaissa, joten hieman reilumpikin haalari käy. Jospa syksymmällä sama vielä menisi. Myöskään, jollei kokomerkinnöissä ollut sitten jotain vikaa, en saanut 74cm ja 80cm pukuihin pituuseroa paljoa tuota resoria enempää ja leveydessäkin vain hieman. Katsotaan, kuinka käy.

Viime yö oli myös oudonlainen, sillä normaalin 0-1 yöheräämisen sijaan L heräsi kolmesti. Yhdeltä, puoli viideltä ja kuudelta. Yritin vielä pariin otteeseen saada hänet uudestaan nukahtamaan silloin kuuden aikoihin, mutta luovutin niiden iloisten hihkaisujen edessä. Myöskin ensimmäisille päiväunille mentiin puolisen tuntia aikataulua edellä, joten katsellaan millainen päivä tästäkin tulee.

Ihanaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua teille kaikille!

Ps. Juhlitteko?

Meillä, miehen unohdettua naistenpäivän, kyseinen torstai muodostui 

Burned Spaghetti and Ha-Ha (in your dreams) 

juhlaksi.

24h Baby-style, part 2

12:30 Värkkäilen omiani keittiössä. Välissä olen käynnistänyt jo tietokoneen ja kirjoitellut hetken tuota eilistä ykkösosaa. Menen ja kolautan uuninpeltiä hieman liian kovaa, joten yläkerrassa nukkuva L herää. Kyrsittää hieman.

12:50 Tahtojen kamppailua, saan L:n nukahtamaan....

13:15 ... hetkeksi, sillä taas itkuhälytin pamahtaa päälle. Iloista huhuilua. Vaikka L on silmämääräisesti tajuttoman väsynyt, ei hän siltikään tahtoisi nukahtaa. Aina, kun tutin nostan suuhun menevät silmät salaman kiinni, mutta kun alakertaan asti pääsen on tutti jo taasen tippunut. Yritän kuitenkin ja lopulta hän rauhoittuu uudestaan.
 
13:45 Poistun koneelta. Olen parinkymmenen minuutin aikana surffaillut facebookissa, lukenut seuraamiani blogeja ja selaillut sähköpostejani. Kaikkea turhaa, toisinsanoen. 

14:00 Otan pakkasesta hedelmä-marjasosetta sulamaan. Banaania, päärynää sekä puolukka-mustikkaa. Kaksi ensimmäistä home made, jälkimmäinen yhdistelmä kaupasta. Sotken kaikki yhteen. Kipaisen postilaatikolla, sillä L vielä nukkuu.

14:05 L herää juuri, kun saan ulko-oven kiinni. Haen hänet alas, vaihdan vaipan ja lasken lattialle ryömimään, kun nälkäkään ei vielä tunnu sen suuremmin kiusaavan. Katselen postit läpi ja meikkaan itseäni hieman. 

14:19 L ryömii varpaisiini kiinni ja unohdun kuvaamaan häntä hetkeksi. Istun hetken aikaa L sylissäni ja miekkonen ihmettelee omia varpaitaan. 

14:30 Sosetta nassuun, hyvällä ruokahalulla menee alas.

14:45 Kun ruoka on syöty, siirrymme olohuoneeseen. Leikimme, lauleskelemme ja juttelemme. L köllii välillä sylissäni, välillä tutkii lelujaan ja välillä osoittaa mieltään. Yhdessäoloa sillä perusmeiningilla. Taustalla soi Radio Suomipop. Alan saamaan tarpeekseni Mennyt mies-renkutuksesta sekä Levottomasta tytöstä.

15:30 L vaikuttaa väsyneeltä, joten vien hänet päiväunille. Puuhailen taas omiani, siistin kotia hieman ja valmistelen itsestäni ihmisen näköistä (aka meikkaan loppuun.) Olen jostain syystä kumman väsynyt, joten mihinkään suurempaan en jaksa ryhtyä. Lajittelen lopulta valokuvia sohvalla.

16:30 Hiivin yläkertaan katsastamaan L:llää. Yllätyksekseni, hän kölliikin vastaheränneenä sängyssään ja päätän käyttää tilaisuuden hyväkseni: onnistun imettämään pitkästä aikaa!
 
16:45 Portaat alas, näen ikkunasta kotiin palaavan miehen. Vaihdan vaipan ja päädymme lähikaupan kautta Kivenlahteen noutomurkinan perässä. Välillä näinkin, vaikka ruoanlaitosta pidänkin. L on hereillä melkein koko matkan, mutta viimeisillä metreillä alkavat silmät hitaasti valua kiinni. 

18:00 Kotona. Säälittää hieman pikkujannu, mutta onneksi hän piristyy  kotiin päästessä. Ruokaa. Syötyäni otan taas jalkoihini ryömineen pojan syliini. Odottelemme, että mies saa syötyä, jolloin hänkin saa tilaisuuden viettää aikaa L:än kanssa. 

18:45 Ryhdyn iltapuuron valmistukseen, mies leikkii L:llän kanssa olohuoneessa. 

19:00 Mies syöttää L:llän, jonka jälkeen päästään yöpuvun vaihtoon ja iltapesuille. 

n.19:15 Yläkertaan. Koetan antaa vielä vähän lisää maitoa makuuhuoneessa, mutta poika näyttää tulleen täyteen jo. Ei uppoa enää milliäkään. Nostan pullolle naureskelevan jälkikasvuni sänkyynsä ja peittelen. Luen iltasatua, pusuttelen ja toivotan hyvää yötä. L kääntyy puoliksi vasemmalle kyljelleen, ns "uniasentoon" ja tuntuu rauhoittuvan siihen.

Kuuntelen silti vielä hetken aikaa oven ulkopuolella. 

19:25 Itkuhälytinvahdissa, mies tiskaa puurolautasta ja pulloa. 

19:36 L tiputtaa ilmeisesti tuttinsa ja ähisee pienesti. Varmaankin puoliunissaan, mutta päätän silti käydä katsomassa. Hyvä niin, sillä ylös päästessäni poika jumppailee jaloillaan jo vaativan oloisesti. 

Palaan samantien alas ja istuudun sohvalle. Odottelen hetken aikaa, kunnes siivoan kaikki lelut lattialta pois omaan koriinsa. Syömme hieman vielä iltapalaa ja lopulta menemme itse nukkumaan kymmenen maissa.

-------------

04:00 L herää ensimmäisen ja ainoan kerran yön aikana. Haen hänet viereeni ja koetan tarjota rintaa, mikä osoittautuu turhaksi yritykseksi. L vain tuijottelee ympärilleen hämärässä huoneessa. Lasken hänet takaisin sänkyynsä ja laitan tutin suuhun ja eipä aikaakaan, kun poika on taas unten mailla. 

06:30 Uusi aamu alkaa.

Vihdoin ja viimein: Ikea

*kaikki kuvat Ikea*

Koin kyseiselle Ikean reissulla henkilökohtaisen ennätykseni; aikaa kului pelkästään 40 minuuttia, mutta siltikin sain tuhlattua rahaa melkein kolmenumeroisen summan. 

Tai, pilkun kanssa oli loppukuitissa kaksi numeroa ennen pilkkua ja kaksi perässä, but you get the idea.

Päädyin lopulta käväisemään kyseisessä tavaratalossa (huonekaluliike? miksi sitä voisi kutsua?) lopulta vähemmän miehisessä seurassa, kun alunperin olin itse toivonut. Mies nimittäin jatkoi matkaansa parkkipaikalta omiin menoihinsa, jättäen minut ja pojan kahdestaan kiertelemään.

Reissun nopeutta selittäköön se, että väsynyt lapsi, äiti ja iso kassi plus lapsen suuri haluttomuus nukahtaa rattaisiin, on hirveän huono yhdistelmä. Näin jälkeenpäin ajateltuna, todella hirveän huono yhdistelmä.

Onneksi mies lopulta tuli kassalla vastaan ja sai samantein syliinsä sukkiaan selkeästi inhoavan miehenalun ja viereensä lähes yhtä väsyneen äidin. Onnenpekka.

PYSSLINGAR

Laatikko

TORVA

Huppupyyhe vauvalle

VITAMINER TRUMMA

Pussilakana/tyynyliina pinnasänkyyn, monivärinen

SMASKA

Lautanen

PLASTIS

Jääpalalokerikko

(itse otin vain vihreän ja turkoosin)

KLADD PRICKAR

Ruokalappu

LUDDE

Lampaantalja, aito, valkoinen

Näiden lisäksi ostin vielä kehyksen erääseen suurennettuun valokuvaani, mutta kotiin päästyäni ja muovin avattuani huomasin, että nurkka oli jo valmiiksi lohjennut....
Hieman ketutti.
Ja ei, en palauttanut. 

Muuten reissu olikin mahtava! Ostamatta vaan jäivät turvaportit kahtena kappaleena tuon ryömimään ryhtyneen lapsemme vuoksi. Minulta yksinkertaisesti loppuivat kädet kesken, joten mies joutuu kuin joutuukin Ikeaan, vaikka reissusta alunperin onnistuikin livistämään.

Muah.

Ruokailua

Ensimmäisen kerran meillä maistettiin soseita 5 kuukauden iässä ja ensimmäinen ruokailukerta sisälsi bataattia. Pitkälle olemme tuosta päässeet, sillä nykyisin kiinteitä syödään jo neljästi päivässä. Aamulla ja illalla puuron muodossa, aamupäivällä liha-kasvis ja iltapäivällä poju vetäisee hedelmää.

Kasvikset ja lihat teen itse, samoin hedelmistä päärynän ja banaanin. Mango odottaa kaapissa piltin muodossa, samoin parit marjakokeilut. Yritin nimittäin eilen etsiä kaupasta suomalaisia pakastemarjoja, mutta petyin karvaasti ja lopulta tyydyin pelkästään mustikkaan, vaikka vadelmaa olisinkin halunnut. Ostin sitten lopulta pari valmista ruusunmarja-vadelmaa, joita ajattelin tänään tarjota maistiaiseksi. 

Puurona meillä syödään riisipuuroa ja tällä hetkellä merkkinä on se Muksun ensipuuro, ihan alkukokeilujen vuoksi. Kaapissa odottavat myös Myllyn Parhaan riisihiutaleet, joilla olisi tarkoitus jatkaa. Kaurapuurolla aloitimme itseasiassa ensimmäiseksi, mutta juuri siihen pahimpaan ihottumakohtaan. Kun poskiin sitten vielä ilmestyi pieniä näppylöitä, jätin kaurapuuron sikseen ja vaihdoin riisipuuroon.  

Kasvissose sisältää yleensä mielivaltaisen jääpalayhdistelmän seuraavista: bataatti, porkkana, maissi ja kukkakaali. Lihaksi joukkoon päätyy joko kanaa tai porsasta.

 
Hedelmissä olemme junnautuneet banaaniin sekä päärynään ja marjasoseita L ei itseasiassa ole vielä kertaakaan maistanut. Omenaa kokeilimme, mutta ihottuma tuntui silloin räjähtäneen juuri siitä, joten tällä hetkellä valmiit omenasoseet seisovatkin pakastelokeron pohjalla.
 
Aamupuuro syödäään yleensä puolikahdeksan maissa. Olen monesti yrittänyt tarjota vielä rintaa, kun L seitsemän maissa herää, mutta se vaan ei enää kiinnosta. Yleensä sitten, kun pojan puoli kahdeksalta istutan pesujen jälkeen syöttötuoliin on nälkä jo kova ja niin myöskin vaatimukset. Jossei puuro päädy samantien lautaselta suuhun, saan osakseni kunnon itkupotkuraivarit. 

Yhdeltätoista tarjoan liha-kasvissoseen (4 kuutiota suurin piirtein) ja yleensä ruokailujen välissä tarjoan maitoa, sillä tuo aamupuuro ei poikaa pidä kylläisenä kyllä kolmea tuntia. Tässäkin välissä vielä tyrkytän sitä rintaa, mutta ei niin ei....

 
Yleensä meillä nukutaan pidemmät unet juuri tuon "lounaan" jälkeen, eli seuraavan kerran ruokaillaan kahden maissa, kun poika herää. Silloin vuorossa ovat hedelmät (3 kuutiota) ja nyt myös uutena tulevat marjat. Olen pohtinut hedelmien ja marjojen jättämistä pelkästään puuron sekaan, sillä neuvolassakin ehdotettiin jo siirtymistä kahteen liharuokaan päivässä, mutta. Katsotaan nyt.

Illalla sitten nautitaan maitoa tuon hedelmäsoseen ja puuron välissä, yleensä siinä neljän-viiden maissa. Iltapuuro napsahtaa nenun eteen L:lle hieman ennen seiskaa, jonka jälkeen lähdetäänkin iltapesujen kautta nukkumaan. Seuraavan kerran ruokaillaankin aamuyöstä puoli neljän ja viiden rajamailla, jolloin vihdoinkin jo äidinkin rinta kelpuutetaan.

Iltapuuron kanssa olen myös tehnyt niin, että annan sitä vähemmän kuin aamulla. Itsellä ei puuro nimittäin pidä oloa täysinäisenä kuin pari hassua tuntia, joten maitoa kulutetaan vielä illasta paljon. Aamulla teen siis puuron desiin nestettä, illalla 50ml:iin. Maitoa vedellään sen lisäksi vielä semmoiset 150ml. 

Ja tietysti, L saa maitoa aina halutessaan ja ruokien välissä. 
Onhan se vielä tämänikäisen pääruoka. 

Säälittävää jaarittelua.

Maailman suurin aivojumi on iskenyt.

Kirjoitin tähän ensin hienon lauseen, mutta sitten en enää keksinyt miten sitä jatkaisin. Kertoisinko siitä, mitä olemme puuhailleet viimeisen kahden viikon aikana, vaiko siitä, kuinka L on kehittynyt tänä aikana. Vai valittaisinko siitä, miten toissapäivänä ärsytti, kun ulos katsoessaan huomasi pihan taas hautautuneen lumeen. Juuri kun tietkin sulivat.

Olemme siis viettäneet tiiviisti viimeiset kaksi viikkoa kolmistaan ja kotona. Kävimme minun isovanhempieni luona näyttämässä heille reipasta puolivuotiastamme ja viime viikonloppuna juhlistimme sitten tätä samaa lukua kotona, kutsuen seuraamme minun äitini sekä tätini, miehen äidin ja veljen sekä yhden kummeista, toiset kaksi nimittäin asuvat pohjoisessa. Sain taas hyvän tekosyyn tehdä maailman herkullisinta kakkua (*klik*)  ja kilistellä lasilliset kuohuvaa.

Puolenvuoden merkiksi sai pojukin pari uutta lelua käyttöönsä, vaikkakin minun puhelimeni ja kaukosäädin tuntuvat olevankin ne huippujutut tässä perheessä. 
 

Haaveissa tälle viikolla siintää vielä käynti Ikeassa ja myös erästä Askon sohvaa olen tutkaillut sillä silmällä. Ehkä tämä tästä, onhan meillä vielä aikaa.

6kk

Siinä se tuli, se maaginen puolivuotta. Se kiukuteltiin vastaan ennen näkemättömällä kiukulla ja lasiin se lopulta tärähti tuosta noin vaan. 
Ja kaikki on taas kuin ennen.

Neuvola myöskin oli uuden kuukausiluvun myötä aiheellinen ja sinne suuntasimmekin tänään. Mitään suurta hehkutusta ei ollut luvassa, vaan lähimmä ne tavalliset. Pituus, paino ja motkutusta painosta.

Pituus 68 cm (65,2)
Paino 7745g (7270g)
Pipo 43 (42,3)

Painostahan siellä puhuttiin, sillä pituuskäyrän kasvaessa hurjaa vauhtia jää paino siinä jalkoihin. Ja hienostihan sitä on alaspäin notkahdettu. Lihaa ja kalaa suositeltiin, samalla myös puuroa iltaankin. Painokontrollia ei otettu, vaan seuraava neuvola onkin vasta kahden kuukauden päästä. Outoa.

Yöunet ovat meillä olleet historiallisia pari viime yötä. L on herännyt syömään ensimmäisen kerran vasta aamuyön tunteina, 4-5 aikoihin. Syötön jälkeen unia on vedelty vielä pari tuntia, seitsemään saakka. 

Yöimetystä lukuunottamatta ja päivän satunnaisuuksia on imetys muuten jäänyt. L ei siihen vain enää tahdo suostua millään, välillä vain suuren tappelun kautta. Tarjota yritän, mutta tarvetta ei tunnu olevan, sillä kaikki muu kiinnostaa enemmän. 

Ja äitiä harmittaa, kaiketi tämä nyt sitten oli tässä.  

Ensi viikkokin on miehen viimeinen lomaviikko, jonka jälkeen lupaan tehdä parannuksen tässä bloggailussakin. Nyt on kirjoittelu jäänyt yhteisen arjen alle, sen myönnän.