Hiljaisuuden pahoittelua

Tämän hiljaisuuden aikana meillä on ollut hyvin erilaisia päiviä.

Hiljaisuuteen on sijoittunut onnistuneita päiviä.
epäonnistumisia,
hyviä ja huonoja hetkiä.

Olemme onnistuneet nukahtamaan ilman huutoa,
sekä suurien huutojen kera.

Juhlimme isänpäivää pienen perheemme kera
ja uunista innostuneena olen myös päässyt leipomaan ensimmäiset sämpyläni tässä talossa.
Myös alla näkyvän kakun loihdin alusta loppuun asti itse - ja sen on näköinenkin.
Ensimmäinen täytekakkuni ikinä ja maku oli mahtavampi kuin ulkonäkö antaisi olettaa.

Isänpäivänä lahjoin miestäni kuvamukilla sekä ostamalla hänelle jumpsuitin, ihan hauskuuden vuoksi kun sellaisen alennuksesta löysin. Vielä tämä harvinaisuus ei ole mieheni päälle eksynyt, mutta ehkä joskus.. 
Muuten otan sen omaan käyttööni. 

L on edelleen äidin oma ihana L.
Kun hän hymyilee, hymyilee hän koko kasvojensa voimalla.
Harmi vain että itkukin tulee välillä samoilla magnitudeilla.
Pariin otteeseen on edelleen kieriskelty mahalta selälleen, mutta ei raukka tainnut tekemisiään aivan kokonaan vielä ymmärtää, sillä kerrat ovat harvassa. Siltikin äiti on ylpeä.

Viime yönä L koetteli tosin äitinsä hermoja enemmän kuin ikinä aiemmin,
herättäen minut aina tunnin välein. Haluaisin epäillä pojan tekevän hampaita, sillä se tuntuisi ainoalta järkevältä syyltä, mutta I highly doubt it.  
Eihän noin pieni vielä.
Kuola kumminkin lentää ennen näkemättömällä tavalla ja jollei suussa ole tuttia, on siellä nyrkki jota on pakko jäystää. 

Olen useana päivänä kamppaillut sen asian kanssa, kuinka haluaisin kovasti päivittää blogia - mutta en yksinkertaisesti keksi mitä kirjoittaisin. En viitsisi päivästä toiseen jauhaa kauppareissuistamme tai siitä, että olimme taas kotona ja L nukkui ulkona kolme tuntia. 
Saamattoman luonteeni vuoksi, olemme hyvinkin paljon kotona.
Itseasiassa siihen liittyy kyllä tällä hetkellä sekin, että autoni pitäisi käyttää uusintakatsastuksessa, enkä ennen sitä viitsisi sillä paljoa ajella.

Kysynkin nyt, että onko jotain mistä te, jotka tätä luette, haluaisitte tietää? 
Minusta, meistä tai vaikka tulevaisuuden mansikkamaista? 
En hakemalla hae kysymyksiä vaikka kysymyspostaukseen, mutta jos kysyttävää löytyy voisin sellaisen tehdäkin.
Muistutan myös, että minulle saa lähettää sähköpostia, jos joku asia mietityttääkin :)

Lime-valkosuklaakakku

Tuskailin eilen vaikean päätökseni kanssa, sillä halusin tehdä jonkunlaisen kakun ristiäisiin. Ongelmana vaan oli se, että olisin halunnut sinne juustokakun, mutta vieraina on niin monta jotka toivoivat laktoositonta tarjottavaa ja juustokakkujen suhteen yhdessä asiassa olen suht ehdoton, käytän niihin vain Mascarponea. Ja valitettavasti sitä ei saa laktoosittomana, jossei sitä itse tee, mutta sekin ohje tuntui niin vaikeatekoiselta että päätin jättää yrittämättä.

Näin ollen tämä herkullinen repsepti jäi testaamatta ja vaihdoin tilalle Valion hyvin simppelin reseptin Lime-valkosuklaa kakusta, tämäkin tosin valmistuessaan on vain Hyla - mutta on sekin tyhjää parempi.

 

Kokeilin myös tätä kasvispohjaista Vegegeliä korvaamaan liivatelehtiä, koska meille on juhliin tulossa ainakin yksi kasvissyöjä joka ei liivatelehtiä käytä. Harmittavaa kyllä lopputulos ei ollut toivottu eikä kakku ollut kunnolla hyytynyt viiden tunnin jääkaapissa olon jälkeenkään.

Ehkä vika oli käyttäjässä - ehkä tuotteessa tai ehkä kakun ei olekaan tarkoitus hyytyä samalla tavalla kuin juustokakkujen. Mene ja tiedä, mutta itse kuitenkin kaipasin vielä paremmin hyytynyttä lopputulosta. Joten voi olla että itse ristiäiskakussa joudun kuitenkin käyttämään liivatelehtiä, vaikka sen myötä meillä olisikin yksi tyytymätön vieras.
Kumminkin, ihan kaikkia ei voi aina miellyttää.

 Ja lopputulos?

Harmittaa hirveästi etten ottanut kuvaa kakusta ENNEN kiilteen lisäämistä.

Ulkonäkö oli paljon parempi, sillä kiillettä lisätessä tuo valkosuklaaraaste valui moneksi pieneksi epämääräiseksi kasaksi sinne sun tänne ja lopputulos oli sutaisten tehdyn näköinen.
Muutenkaan en tykännyt kiilteestä tässä - koska olin värjännyt rahka ja kermavaahtomassan sinisellä elintarvikevärillä teki se omasta mielestäni kakusta jo muutenkin "koristellumman" näköisen, joten kiilteen olisi hyvin voinut jättää lisäämättä.

Lopullisesta kakusta kiille tulee jäämään pois

Mitäs pidätte?

Neuvola

Viime yön syömisaikataulu meni hieman pipariksi aamua kohden, jonka takia Nyytti herätti äitinsä tuntia ennen kuin herätyskellon oli tarkoitus soida.
Siinä unenpöpperöisenä syötin pojun ja jätin hänet vielä meidän sänkyymme nukkumaan, sillä sain varastettua itselleni siinä rauhallisen ajan omille aamutouhuilleni.

syy rakastaa syksyä? syyskengät, joita ei kesällä viitsi pitää.

Neuvola-aika oli 09:40, joten herättelin pojan kahdeksan pintaan ja kerrankin itse aivan valmiina laittelin pojan valmiiksi ensimmäiselle tapaamiselleen lääkärisedän kanssa. Lähdimme ajelemaan neuvolaa kohti hieman yhdeksän jälkeen ja olimme lopulta perillä parikymmentä minuuttia etuajassa. Ja kuinka kävikään, lääkäri oli myöhässä kymmenen minuuttia.
Istuskelimme aulassa sen puoli tuntia kiltisti, poikakin nukkua tuhisi nätisti eikä pahempia älähdellyt. Olin varma, että heti kun huoneen ovi avautuisi aloittaisi poika kiukkuraivonsa, mutta väärässä olin. Mielenkiintoa riitti pojallakin, joten koko neuvolakäynti päästiin läpi ilman itkun itkua.

tämmöisiä ilmestyi eilen pihallemme 3kpl. Epäilen, että mieheni äiti on näiden takana.

"Terve poika! Cor et pulm avsk 0. Punaheijaste +/+ Aukile norm. A bd 0. Lonkat norm. Testis +/+ Fem +/+ Moro +/+ Tonus norm. Kasvaa hyvin"

Ja mitä me ymmärsimme. 
Terve poika, normaali aukile, normaalit lonkat ja ilmeisesti myös kivekset löytyvät. Ja että kasvaa hyvin.

Ja voi olla, että tuossa lääkärin tekstissä on kauheasti väärin kirjoitettuja sanoja, siansaksalta kuulostavan lääkäritermistön lisäksi tohtorisedällä oli nimittäin aivan hirveän epäselvä käsiala.

Painoa löytyi 4,950kg sekä pituutta 55 cm. Päänympärys oli kasvanut sentillä kolmeenkymmeneenkahdeksaan (38) :)

Neuvolan jälkeen sain pojan nukkumaan ja aloin itse työstämään harjoituskakkua ristiäisiä varten. Siitä lisää joko tänään illalla tai huomenna, sillä lime-valkosuklaakakku on nimittäin tällä hetkellä hyytymässä jääkaapissa. Enkä viitsi luomustani esitellä keskeneräisenä.

Viikonloppu ja ristiäisistä

Viikonloppuna saimme viimeinkin sähköt kylpyhuoneeseemme ja olen täysin rakastunut niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin lattialämmitys. Yhdestäkään kylpyhuoneesta, joka kodissani on sijainnut, ei ole tuollaista luksusta ikinä löytynyt, mutta nyt siihen on tullut muutos.

Ja se tuntuu niiin kivalta paljaille varpaille.

Muuten viikonloppumme olikin aika tavanomainen,
paitsi sunnuntai, jolloin jätin nuo mieheni pariksi tunniksi kahden kesken ja säntäsin  ystäväni luo, ristiäistarjoilut mielessä. Meillähän ei tuossa hellassamme uuni tahdo toimia, joten en halunnut lähteä yrittämään kasvispiirakan kokeilua omassa uunissamme. Ja toiseksi, kyseinen ystäväni on kasvissyöjä, joten uskoisin hänen osaavan taikoa maistuvamman kasvispiirakan vieraillemme, kuin minä itse. Joten lähdin häneltä uunia lainausta sekä leipomisvinkkejä kerjäämään.

Maistoin tuolla reissulla myös ensimmäistä kertaa olutta yli 10kk, ja täytyy sanoa että jo se yksi hujahti hetkeksi nuppiin.

Piirakkaamme päätyi lopulta hyvinkin yksinkertainen täyte, joka sisälsi fetaa, kirsikkatomaattia, paprikaa sekä kesäkurpitsaa. Ja täytyy sanoa, näin vannoutuneena lihansyöjänä että hyvältä nuo kasvikset ainakin tuossa muodossa maistuvat. Itsehän en pidä fetasta enkä paprikasta, mutta tuossa piirakassa niiden olemassaoloa en edes huomannut. Löimme myös lukkoon ristiäistarjoilut.

-Voileipäkakku (kinkku, mieheni ystävä tekee)
-Herkkusieni-tomaatti-mozzarella piiras
-Feta-kirsikkatomaatti-paprika-kesäkurpitsa piiras (kasvissyöjäkaverini tekaisee molemmat piiraat)

-Kermakakku-unelma (tilataan, siksi tästä kakusta ei ole juurikaan isompaa näkemystä vielä)
-Lime-valkosuklaa juustokakku (leivon itse)

Näiden lisäksi vieraittemme suuhun päätyy myös ne tavalliset kahvit/teet/mehut ja ehkä me Domino-keksejäkin vielä taiomme lautasille, varsinkin pienemmille juhlavieraille.

Mitään kolmen ruokalajin illallisiahan tässä ei ole tarkoitus viettää, mutta toivottavasti nämä riittävät. Vieraita on näillä näkymin tulossa 24, mutta luvusta voi vielä lähteä kolme pois, riippuen siitä ottaako oma isäni osaa ehkä ainoan lapsenlapsensa ristiäisiin. Kihisen kiukusta, mutta en kyseisestä asiasta viitsi tämän enempää puhua. Jos isäni ei viitsi lähteä, eivät isovanhempanikaan pääse tulemaan ja tämäkös vasta ottaa päähän vieläkin enemmän.

Hieman jo alkavat hikikarpalot nousta otsalle, sillä
ristiäisiä nimittäin vietetään 20.10 ja päivät alkavat hupenemaan hitaasti, mutta varmasti.

                 Näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa ja tämä mamma palaa oman tuhisijansa luo :)

rv 32+5 ja neuvola

Tuli taas nukuttua huonosti, mutta ei auttanut ja neuvolaan oli silti mentävä. Oma neuvolatätini on tällä hetkellä lomalla ja en tiedä, koska hänen luokseen pääsen seuraavan kerran.
Onneksi vastassa oli kuitenkin todella mukaisa sijainen, jonka kanssa tuli höpöteltyä enemmänkin.

eli suluissa taas edelliset

Rv          32+5             (30+4)     
Paino      61                 (60,1) 
RR:        126/77           (125/68)
B-hb       124                (ei mit, aiemmin 124)    
Kohd.pohj. korkeus   28          (27)
Sydämensyke          150          (134)  
Liikkeet                    ++           (++)   
Tarjonta                    RT

Virtsa puhdas kuten tähänkin asti. Muutoksena se, että ilmeisesti tämä nyytti on nyt kääntyillyt itsensä raivotarjontaan (ainakin hetkeksi). Terveydenhoitaja kyseli myös viimeksi mainitsemistani supistuksista ja niiden vuoksi tunnusteli erityisen tarkasti vauvan paikkaa, toivoen ehkä ettei tämä olisi vielä kiinnittynyt. Saisi kuulemma "muhia vielä hetken aikaa paikoillaan" :D

Kohdunpohjan korkeudesta oli kanssa puhetta, koska muutosta ei ole tapahtunut kuin tuo sentti, jonka vuoksi hieman notkahdettiin käyrillä. Sain siksi uuden ajan jo 10pv:n päähän ja jos alaspäin mennään taas on seuraava etappi ylimääräinen ultra.
Itse uskoisin tuon notkahduksen kuitenkin johtuvan vain siitä, että mittaaja on eri. Sama homma kävi silloin, kun neuvolakäyntien välissä mittaajana toimi oman terkkarin sijaan lääkäri. Hänen mittaustensa mukaan menisin ylintä käyrää myöten ja taas oma terkkarini saa aina sen pisteen hieman alle keskikäyrän.
Katsellaan nyt sitten miten käy, sillä sen tiedän että seuraava mittaaja on taas aivan uusi henkilö.
Eli kontrolliin saatan joutua, vaikkei mitään "vikaa" olisikaan.

En myöskään viitsinyt kysäistä voisiko syynä olla se, että nyytti on vaan valahtanut alaspäin ja mahakin rupeaa laskeutumaan samalla.

Mene ja tiedä.

Kotiin päästyäni sain ideaksi hieman piristää sekä yllättää tuon ukkoni ja leipoa jälkiruuaksi juustokakkua, katsotaan nyt millainen lopputuloksesta tulee... :D
Aiemmin olen rajoittanut repertuaarini pelkästään Baileys-juustokakkuun ja tällä kertaa tehtailin Mansikkaisen Daim-juustokakun Hellapoliisi-sivuston ohjeiden mukaan. Täytyy kyllä tunnustaa, että omasta koristelustani ei tule kyllä yhtä kaunista lopputulosta.

Löytyykö ruudun takaa innokkaita leipureita?
Mikä on aivan must kesäkakku?
Reseptit jakoon!

ps. Kuvan lisäyskin taisi onnistua. :]